Johan on markkinat

Tää blogi on nyt ollut pystyssä vajaat neljä kuukautta. Siinä ajassa olen kirjoittanut 11 merkintää. Laskutaidoton apinakin tajuaa, että tahti ei ole ollut päätä huimaava. Lisäksi pohdin tuossa juuri, että yksikään näistä merkinnöistäni ei ole alkanut ilman, että joko pahoittelen surkeaa päivitystahtiani tai valitan siitä, ettei minulla ole yhtään mitään ideoita sen suhteen mitä tai mistä kirjoittaisin. Perinnettä voi siis aivan hyvin jatkaa, toimikoon tämä aloitus jälleen yleisenä valitusvirtenä.

No ei mutta ihan oikeasti, olen miettinyt linjaustani tämän blogin suhteen. Voisin lähteä sille linjalle, että raportoisin päiväni kulusta päiväkirjanomaisesti, mikä olisi varmasti yhtä mielenkiintoista kuin (jokin epäkiinnostava asia tähän). Toisaalta voisin kirjoittaa kahden virkkeen merkintöjä kuvilla höystettynä esimerkiksi leffauutuudesta tai karkkipäiväksi valitsemastani karkkipussista. Kumpikaan linja ei houkuttele, vaikkei niissä mitään vikaakaan ole. Ehkä mitään linjausta ei tarvitse ollakaan. Eikä olekaan. En huomaa minkäänlaista punaista lankaa tämän blogin sisällön kanssa, mutta sehän oli tarkoituskin. Tarjoamme vain surinaa, sontaa ja lörinää.

Yritin kuitenkin inspiraation puutteessa selailla juttuideoita muista suosituista suomalaisista lifestyleblogeista (kts. esimerkiksi uusi ja uljas Indiedays, jonka lanseerausbileissä juotiin timantein koristelluilla kultasilla pilleillä, NO JOO-O). Löysin lukuisia loistavia ideoita. Vai mitä sanotte esimerkiksi näistä?

• Makaisin ensin 30 minuuttia piikkimatolla, minkä jälkeen ottaisin kuvan reikäisestä selästäni ja laittaisin sen blogiin. Voisin samaan syssyyn vaikkapa analysoida piikkimaton hyvinvointia edistäviä, terveydellisiä vaikutuksia.
• Tekisin uuden aluevaltauksen ruokablogien puolelle ja julkaisisin mielenkiintoisen reseptin. Resepti olisi jotakuinkin seuraavanlainen: sipulia, paprikaa, suikaloitua kanaa ja VALMISKASTIKE. Sekoita ja nauti riisin kanssa. Miten originaalia. Eikä kukaan varmasti löytäsi ko. ohjetta kastikepurkin kyljestä, ei ei.

Valmiskastikkeissa on mistä valita.
(kuva)

• Voisin julkaista insipiroivia päivän asuja, vaikka minulla ei ole mitään tyylitajua tai mitään persoonallisuutta pukeutumisessani. ”Vaatteet – Gina Tricot, kengät – Ellos, laukku – Halens” Harmi vain, etten omista oikeasti mitään Ellokselta tai Halensilta... wonder why.
• Antaisin teille lukijoille mahdollisuuden, josta ei vain voisi kieltäytyä: KYSY MINULTA MITÄ VAIN. Pidättäisin oikeuden olla vastaamatta asiattomiin ja liian henkilökohtaisiin kysymyksiin, mutta haluan silti, että tuntemattomat lukijat urkkivat elämääni. (Saatte jättää kysymyksiä tämän postauksen kommenttilootaan, tiedän, että kuitenkin haluatte.)
• Keräisin vanhaa romua kasaan ja järjestäsin Kärpäsen surinaa SAMPLE SALEN eli blogikirppiksen eli huutokaupan.
• Voisin diilata sopimuksen jonkun kaupan X kanssa ja järjestää siellä lukijatapahtuman. Voisitte tulla tervehtimään minua IRL. Ottaisin mukaan lemmikkini Kaimaanin, joka on blogin myötä tullut lukijoiden keskuudessa suosituksi (eh eh). Tapahtuman mainos voisi olla 7 päivää -lehden kannen henkinen.

Suosikkiehdotusta saa äänestää!

*

Ehkä tässä olisi nyt itsetutkiskelun paikka. Miksi, oi miksi käytän kallisarvoista aikaani ja luen näitä blogeja, joiden sisältö on ylläkuvatun tasoista. Tähän melkeinpä soveltuisi se yksi sanonta, miten se nyt menikään... ”Ei tyhmä ole se joka pyytää (kirjoittaa), vaan se joka maksaa (lukee).” Niinpä.